Lopetin viime perjantaina hommat ammattikorkeakoulumme viestintäpalveluissa ja tänään oli ensimmäinen työpäivä samassa organisaatiossa, mutta eri tehtävissä.
Pääsin mukaan erään innovaatio- ja osaamishankkeen tiedotustehtäviin kesän ajaksi. Käytännössä toimenkuva ei ole vielä täysin muotoutunut (hankkeella ei ole aikaisemmin ollut tiedottajaa), mutta periaatteessa vastaan hankkeen tiedotuksen käytännön asioista. Haastetta soppaan tuo myös se, että hanke on valtakunnallinen eli työkenttä on varsin laaja.
Käytännössä tiedotus tarkoittaa siis lehidstötiedotteita, lehti-ilmoituksia, sähköpostitiedotusta ja vastaavia. Ulkoiselta toimistolta saamme viestintäsuunnitelman sekä esitemateriaalia käyttöömme.
Kuten aina, ensimmäinen työpäivä ei ollut sieltä tuottavimmasta päästä. Pamahdin ammattikorkeakoulumme kuudenteen kerrokseen kellon huidellessa rennosti lukemissa 10.15. Sitten lähdettiin selvittämään työhuonetta, jollaista minulle ei ollut vielä tiedossa.
Tilaksi tarjottiin mm. 13 harjoittelijan kansoittamaa luokkatilaa. Rokki raikasi tilassa ja meininki oli...ei niin kovin rauhallista. Tilassa olisi ollut varmasti varsin rento meno, mutta tässä tapauksessa kun kyseessä on paljon kirjoittamista vaativa tehtävä, on työskentelyrauha ehdoton vaatimus.
Tunniksi majoituin sitten kolmen projektipäällikön- / koordinaattorin kanssa samaan tilaan. Lopulta asemapaikakseni päätettiin kuitenkin erään TAMKin johtajan työhuone. Kesä taittuu varmasti rennoissa merkeissä näin johtajien kesken. (:
Työtila kuorrutettiin HP:n Elitebookilla telakointiasemineen. Loppupäivä meni lounastaessa viestintäväen kanssa, turhalla henkilöstöosaston visiitillä, lisäohjelmia koneelle pyytäessä sekä omien tehtävien alustavassa määrittelyssä.
Katsotaan, mitä viikko tuo tullessaan. Josko sitä pian pääsisi taas työflow:n ihmeelliseen maailmaan!
2 kommenttia:
Alku aina hankalaa, mut huonomminkin vois mennä kuin joutua ison herran kanssa samoihin nurkkiin töihin.:p Tsemppiä työmaailmaan! Etköhän sä hyvin noihinkin juttuihin ja kuvioihin sopeudu, kuten aina tunnut tekevän.:)
Vois tosiaan mennä huonomminkin. Esim., jos olisin joutunu sinne harjoittelijoiden kaatopaikalle. :D
Kiitos tsempistä! Ihminenhän on sopeutuvainen eläin, joten kyllä se alkaa parin viikon sisällä luonnistua ihan itsestään.
Tänään oli jo vähän meininkirikkaampi päivä, kun sain Adoben softat koneelle ja ruodittiin mainostoimiston töitä esimiehen kanssa. :)
Lähetä kommentti